tiistai 28. helmikuuta 2012

Tuiskupäivän väriläiskät



Keltasirkut loistivat sembramännyssä kuin jotkin paratiisin linnut ikään. Kai ne hakivat ruokailun välillä hieman suojaa, sillä ilma oli väliin lumipöllyä täynään.


maanantai 27. helmikuuta 2012

Pakkaspäivän tunnelmia




Käännän kasvoni auringolle ja annan helmikuun säteiden  lämmittää kohmeisen olemukseni.





maanantai 20. helmikuuta 2012

Lumituisku muovaili








Oliskohan aihetta kivuta katolle ja pudottaa lumet alas, vai tulisko tuo ihan itsestään. Kovin on ylitse pursuavaista.

Eilen tuli kuivaa lunta ja tuuli, senhän tietää mitä siitä tulee, ainakin hauskoja muotoja katon räystäälle.

torstai 16. helmikuuta 2012

Neljä lintua oksalla



Tästä se kevään odotus alkaa.
Siinä istuu kaksi paria, pikkuvarpuset ja keltasirkut, päivän ensimmäisten säteiden hennossa lämmössä.

Päivä alkoi kevyellä lumisateella ja puolen päivän aikaan aurinko hieman raotti pilviverhoa.



 Suosittu ruokailupaikka






Melkein prikulleen samassa kohdin oksaa istuivat kuusitianen ja sinitianen syömässä pähkinän murua.

Ensin oksalla kävi aterioitsemassa kuusitianen ja sitten lennähti paikalle sinitiainen.
Tuo jälkimmäinen vaikutti hieman rähjääntyneeltä tuosta kuvun kohdalta, mutta lento ja ruokailu sujuivat mallikkaasti. Mitä nyt toista jalkaa piti hieman lämmitellä höyhenten sisällä, ennen uuden murun hakemista.


ps. miten minä nyt tämän erehdykseni tuosta sinirinnan rinnan tummasta alueesta selittäisin. Kaikin puolin se siis kunnossa oli, rintaansa myöten. Se siis kuuluu asiaan, johan sen lapsikin tietää, mutta minä en.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Tänään on toisin









 
Eilen piha vilisi siiveniskuista ja vilkkaasta hyörinnästä, tänään on toisin.

Täytin aamusella nuo ruokaastiat, joita on kolme. Auringonkukansiemenet menivät kuin kuumille kiville, jouduin täyttämään sen uudelleen ja pidot jatkuivat. Nämä kauranjyvät eivät niin haluttuja olleet, mutta kyllä niitäkin upos. Niitä  oli maassakin, kun keltasirkut tykkäävät pomppia hangella. Kolmannessa oli pähkinärouhetta, ne kestävät pitempään. Tintit tykkäävät noista pähkinöistä ja vaikka niitä hääri pihassa, niin pönttö ei huvennut kovin kiivaasti. Toisaalta, kyllähän pähkinärouhetta mahtuukin enemmän tuohon astiaan, kuin esim. auringonkukansiementä.

Tänään on ollut sitten hiljaiseloa pihassa. Tuuli ja tuo puuskittainen pyrytys on varmaankin osaltaan karkottanut pikkuvieraat.

Hyvää Ystävänpäivää teille kaikille!

lauantai 4. helmikuuta 2012

Talven kainalossa

Ihan siellä silmiä häikäisee 
 ja sydän pakahtuu,
tästä kylmästä kauneudesta.













Talvi rakentelee 
pienin palasin 
lasinkirkkaita kuvaelmia.